Maaliskuu lukuina

Maaliskuu eteni löysästi, sillä kaikki tekeminen tuntui vaativan tavanomaista enemmän tahdonvoimaa. Alkukuun vietin neuloen ja sarjoja katsellen, sillä suoratoistopalvelun puolen vuoden ilmaiskokeilu oli tulossa päätökseen. Onneksi kuukauden halkaisi viikon mittainen matka, jonka aikana vietin junassa kaiken kaikkiaan vuorokauden kulkiessa maan laidalta toiselle. Siitä syystä myös ravintoloissakin tuli vietettyä enemmän aikaa — ja koska aika on rahaa, sitäkin kului.

Matka piristi sen verran, että sain toivomaani energiaa tekemiseen. Siivosin keittiön kesäkuntoon, joten kaapit on nyt järjestelty, kodinkoneet siistitty ja ikkunakin pesty. Tekeminen myös ruokki tekemistä, sillä puhtaiden asioiden ihastelu innosti jatkamaan siivoamista muihinkin huoneisiin. Sadepäivänä vastapestyyn ikkunalasiin muodostuva upea sadehelmiverho oli luonnon oma taideteos, joka tuntui lähes henkilökohtaiselta tsemppiviestiltä. 

Kuukauden onnistumisia olivat hurjaa vauhtia neulomani ylipolvensukat sekä kaunokirjoituksen käsiala, josta voin viimein olla ylpeä! Olen jo useamman kuukauden harjoitellut kauniimpaa kaunoa, ja nyt voin sanoa olevani ainakin hyvin lähellä sitä, mitä toivoisinkin sen olevan. 

Tulonsiirrot

3× työmarkkinatuki	1785€
yleinen asumistuki	123€
bonukset	3€
tulot yhteensä	1911€

Viime kuulle osui yksi ylimääräinen työmarkkinatuen maksupäivä. Se tosin tuli ihan tarpeeseen, sillä koko kuukauden mittaiset tuplabonukset ajoivat ostamaan kaapit täyteen pähkinöitä, siemeniä, mausteita, öljyjä ja muita kalliimpia kuivatuotteita. Vaatehuone on tällä hetkellä pullollaan vessapaperia, lääkekaappi täynnä vitamiineja ja roskapussejakin ostin ainakin vuoden tarpeisiin. Myös pakastin on ääriään myöten täyteen tungettuna, joten mielenkiinnolla odotan, kuinka pieneksi ensi kuun kauppalaskut kutistuvat.

Vuokra nousi kymmenellä eurolla, mutta se ei ainakaan nostanut asumistukea. Päinvastoin Kela teki uuden laskelman, jossa asumistuki leikkaantuu yli puolella. Olen hieman yllättynyt noin suuresta kiristyksestä, sillä yleensä tuo parisataa euroa on ollut se summa, joka on kuukausittain jäänyt ylimääräiseksi. Olemme tosin onnekkaassa asemassa, että meillä kuitenkin on ollut sen verran ylimääräistä! Jollain saattaa olla tilanne, että puuttuvat eurot on pitänyt nyhtää elämiseen käytettävistä varoista.

Menoerät

vuokra	589€		ruoka	422€		matkaliput	85€
sähkö	27€		terveys	62€		ravintolat	38€
vesi	0€		koti	61€		lahjat ym.	20€
netti	25€		herkut	25€		vaatteet	10€
asunto	641€		arki	570€		oma käyttö	153€

Kevätauringon innoittamana suunnittelin jo ensi kesää, joten ostin matkoja juhannuksen jälkeiselle ajalle. Tarkoitus olisi käydä vähintään yksillä festareilla ja viettää railakkaat muumiteemaiset syntymäpäiväjuhlat. Muutamia yksityiskohtia olenkin hankkinut jo tulevia juhlia varten. Lisäksi ostin äitienpäiväksi syötävän suloisen konvehtirasian, johon sopiva kortti sattui löytymään valmiiksi kaapista.

Kuukauden hömppänä mainittakoon porohaalari, jonka hintaa olin seuraillut jo syksystä asti. Kun se viimein oli laskenut alle kolmannekseen, raaskin tehdä ostopäätöksen. Tarkoituksena olisi pitää haalaria lämpimänä oloasuna talvella, mutta miksei se sopisi myös kotoisten pikkujoulujenkin viettoon.

Yhteenveto

talouden varat	1911€
− asumismenot	641€
− yhteiset ostot	570€
− omat maksut	153€
− puolison kulut	146€
= kuun ylijäämä	401€

Yleisesti ottaen tilanne näyttää hyvältä, mutta mikäli tuosta summasta miinustaisi yhden "ylimääräisen" työmarkkinatuen, olisi kuukauden saldo miinuksella. Muuttunut tilanne saa miettimään uudenlaisia jatkosuunnitelmia, mutta onneksi niitä pohtiessa voin ainakin lohduttautua ajatuksella siitä, että kotivaraa on kerrytetty.  

#raha   #laskelma

Kahvitauko

Kahvi ja tee eivät ole vain juomia, vaan tapoja jäsentää päivää. Ne ovat kuin pieniä rituaaleja, jotka toistuvat vuodesta toiseen ja muuttuvat samalla kuin huomaamatta osaksi identiteettiä.

Rakastan kahvin mokkaisaa tuoksua, joka aamuisin leijuu makuuhuoneeseen. Se on merkki siitä, että uusi päivä on alkamassa, ja kahvi on tulevista hetkistä vasta ensimmäinen. Tuoksuun sekoittuvat odotukset ja varmuus siitä, että edessä on vielä kirjoittamaton päivä. Siinä on hienovaraista inspiraatiota, joka muistuttaa, että jokainen aamu tarjoaa uuden alun.

Juon kahvini mustana. Sitä varten valitsen kaapista pienimmän kupin ja siihen kuuluvan aluslautasen. Mielestäni se tuo kahviin vanhan ajan arvokkuutta: pieni määrä pakottaa pysähtymään ja nauttimaan hetkestä. Ilman maitoa kahvin maku on runsas ja suora. Ensisiemaukselta sen terävä hapokkuus herättää aistit, ja paahteisten marjojen karheus kuivattaa jälkensä suuhun pitkäksi aikaa.

Aiemmin join kahvin maidolla. En kuitenkaan nauttinut siitä, vaan se oli lähinnä kuin jokin aikuisuuden vaatima suoritus, jonka tein osittain hampaat irvessä. Kun muutama vuosi sitten jouduin tilanteeseen, jossa kahvi tarjoiltiin mustana, elämäni alkoi hiljalleen muuttua. Rohkaistuin kokeilemaan kerta toisensa jälkeen, oliko kahvi kuitenkin parempaa mustana. Silloin ymmärsin, että kaikki nämä vuodet olinkin inhonnut maidon makua, en kahvin.

En käytä kahvin kanssa sokeria, mutta saatan välillä syödä ohessa jotain pientä makeaa. Ennen otin palan tummaa suklaata, mutta kaakaon hinnan noustua olen halunnut luopua tuosta elämyksestä. Viime aikoina olemme syöneet poistohinnalla myytyjä piparkakkuja, mikä tuo tilanteeseen myös käytännöllisen sävyn.

Kahvin ostan aina tarjouksesta. Lähikaupassa on lähes joka kerta myynnissä alennustarroin varusteltuja pehmenneitä kahvipaketteja. Ostan niitä silloin, kun kotona on tilanne, että kaapissa oleva paketti tulisi avattua lähiaikoina. Mielestäni sillä ei ole niin merkitystä, onko paketti avautunut jo kaupassa vai avataanko se vasta seuraavana päivänä, kerran hinta on kolmen euron luokkaa.

Teehetki

Teen kanssa en ole yhtä säästeliäs, sillä juomme sitä todella paljon. Toisin kuin kahvissa, teen juon jättimäisestä, yli seitsemän desilitran mukista. Siinä on jotain lohdullista, aivan niin kuin lämpimässä halauksessa. Kahteen suureen mukilliseen laitan yhden teepussin, joka kaikkien ohjeistusten vastaisesti riittää tuomaan makuun tarpeeksi syvyyttä. Omaani laitan lisäksi myös yhden sokeripalan, joka pyöristää sopivasti makua ilman, että juoma muuttuu jälkiruoaksi.

Keskipäivällä juon earl greytä, joka usein vie minut lapsuuden makumuistoihin. Yhteen mukilliseen mahtuu loputtomalta tuntuvat kesäpäivät ja äitini turvallinen läsnäolo. Iltapäivisin juon vihreää teetä, johon välillä saatan pudottaa viipaleen sitruunaa. Se ei ole niinkään nautintoainetta, vaan pidän sitä enemmän terveellisenä vaihtoehtona. Iltojeni suosikki on mausteisen makea inkivääri-mangotee, joka viimeistään saa rauhoittumaan yötä vasten. Se on juomista herkullisin ja ikään kuin palkinto päivän saavutuksista.

Teetä olen juonut jo ihan pienestä pitäen. Silloin nokkamukiin kaadettu juoma oli lähinnä maitoa ja sitäkin enemmän sokeria, jota äitini kutsui venäläiseksi teeksi. Muistan sen tuntuneen niin hienolta, melkein jopa eksoottiselta tavalta — ja sitähän se on joskus ollutkin. Nykyään voin jokaisena päivänä olla kiitollinen siitä, että elän ajassa, missä tee ja kahvi kuuluu kaikille tulotasosta riippumatta.

Nestemäiset elämykset

Juhla Mokka –60%	0,17€	/ 0,5l
Pirkka Earl Grey	0,04€	/ 1,5l
Coop Vihreä tee	0,07€	/ 1,5l
Teekanne Rooibos	0,14€	/ 1,5l
Juomat yhteensä	0,42€	/ 5,0l

#arki   #minä   #näkökulma   #laskelma  

Puhdasta säästöä

Pyykinpesu on sellainen asia, josta en mielelläni halua tinkiä. Meillä on LG:n kuivaava pyykinpesukone, johon mahtuu kahdeksan kiloa pyykkiä. Se oli viitisen vuotta sitten tarjouksessa 499 euroa, ja on sen jälkeen pyörittänyt keskimäärin 150 koneellista vuodessa.

Pyykinpesuaineena käytän Bio Luvilia, sillä tarjouksesta ostettuna sen hinta on varsin kilpailukykyinen. Viimeksi ostin mammuttimarkkinoilta kolme pulloa 12:lla eurolla, eli noin neljä euroa litra. Sen sijaan huuhteluaineessa säästän. Sehän ei ole pakollista, mutta koska haluan pyykeilleni raikkautta ja koneelleni puhtautta, käytän etikkaa, johon lisään muutaman tuoksutipan. Tälle omatekoiselle pyykkietikalle tulee litrahintaa vain alle euron.

Pidän pyykinpesupäivän pari kertaa kuukaudessa, ja niinä päivinä pyykkikone pyörii kellon ympäri. Laitan ajastuksen edellisenä yönä, joten kone pesee aamuun mennessä 60°C tummat vaatteet, eli sen meidän suurimman pyykkikasan. Tämä pitää sisällään lähinnä alusvaatteet ja -paidat, joita miehelläni kuluu treenatessa paljon. Seuraavaksi pesen 40°C tummat vaatteet, kuten sukat, housut ja pitkähihaiset. Mikäli on värillistä pyykkiä, se koostuu lähinnä kotona käytettävistä neuleista tai yksittäisen käyttökerran juhlavammista vaatteista, joille riittää 40°C pikapesu. Näiden jälkeen pesen 60°C vaaleaa, eli pari settiä lakanoita ja ihan lopuksi 60°C pyyhkeet. Viimeiseen koneelliseen laitan puolen tunnin kuivaavan ohjelman, sillä se mukavasti kuivattaa rummun suuren urakkansa jälkeen.

Tiskikoneemme sen sijaan on vähemmän aktiivisessa käytössä. Se on viisivuotias Electrolux, joka maksoi talvialessa 250 euroa. Pesen tiskiä enintään kerran viikossa, sillä sitä tulee todella vähän. Meillä on tapana huuhdella astiat heti käytön jälkeen ja asettaa ne kuivauskaappiin odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Käsitiskiaineemme on edullisinta hajusteetonta, jota ostan pari kertaa vuodessa. Se soveltuu laimennettuna kodin yleispesuaineeksi, mutta käy tarvittaessa myös käsienpesuun ruoanlaiton ohella.

Tiskiainetabletteja en ole ostanut ainakaan pariin vuoteen, sillä koneen ostettua hamstrasin niitä seitsemän sentin kappalehinnalla. Kun ne tämän vuoden aikana loppuvat, aion siirtyä geelimäiseen pesuaineeseen, jonka annosteluun voin itse vaikuttaa. Koska pesemme valmiiksi huuhdeltua tiskiä, ei puhdistustehon tarvitsisi olla niin mittava.

Pesukerroille tulee pesuaineista vain muutamien senttien kustannus, eikä se yksittäisenä eränä tunnu merkittävältä. Kun koneellisia kertyy kuitenkin vuodessa useampia, alkaa pienikin hintaero näkyä kokonaisuudessa. Silloin edullisemmat pesuaineet ja sopiva annostelu eivät ole enää vain pieniä arkisia valintoja, vaan osa suunnitelmallisempaa kuluttamista.

#koti   #säästö  

Rullaavaa arkea

Vessapaperi, tuo maailmanloppuun valmistautuneiden ensimmäinen hamstrauskohde. Kuulun tosin itsekin hieman vastaavan kaltaiseen hamsterilajiin, sillä oman järkeni sokaisee ennennäkemättömät tarjoukset.

Vessapaperit 2025

1× Lambi WC-paperi 32rl	7,18€	(22 cnt/rl)
10× Lotus Soft Embo 8rl	30,00€	(38 cnt/rl)
2× Ooops! Sensitive 24rl	10,00€	(21 cnt/rl)
2× Coop Nice & Soft 24rl	15,90€	(33 cnt/rl)
Yhteensä 208rl	63,08€	(30 cnt/rl)

Viimeksi löysin Prisman ilta-alesta jättipakkauksen Lambia. Paketti oli muuten moitteettomassa kunnossa, mutta yksi sivu oli viiltynyt rikki ja teipattu uudelleen ehjäksi. En epäröinyt hetkeäkään ostopäätöstäni, sillä vaikka tuote olisi ollut tavallisella –30% alennuksella, olisi sekin ollut jo riittävän hyvä hinta kotimaiselle vessapaperille. Ajattelin kuitenkin kokeilla, kuuluisiko tuote tupla-alen piiriin, ja kuuluihan se! Sisäinen tarjoushamsteri hykersi onnesta — vai miten hamsterit nyt ikinä ääntelevätkään.

Ostan vessapaperia aika usein tarjouksesta, mutta koitan silti välttää kaikista halvimpia merkkejä. Viime keväänä kokeilin Ooops!-merkkistä vessapaperia kun kympillä sai kaksi isoa pakettia. Viimeisten rullien kohdalla aloin jo toivomaan, että paperi loppuisi nopeammin. Toisaalta, se oli ihan hyvä paperi niistämiseen, mukavan pehmeää. Tämän kokemuksen jälkeen ostin mammuttimarkkinoilta jättimäiset säkit Emboa. Viime kerrasta oli vierähtänyt jo jonkin verran aikaa, joten en siksi tiedä, oliko kyseessä laadusta tinkaaminen vai miksi Embo ei enää tuntunut veroiseltaan. Ei, vaikka edeltävä kokemus oli todellista bulkkipaperia. Joka tapauksessa tuo oli kuitenkin virkistävä tarjous, sillä yleensä nuo mammuttimarkkinoiden kimppatarjoukset pakottavat ostamaan myös talouspaperia, mitä meillä ei paljoa kulu.

Talouspaperit 2023–2025

Lotus Emilia 4rl	0,49€	(12cnt/rl)
Rainbow 16rl	7,95€	(50cnt/rl)
Yhteensä 20rl	8,44€	(44cnt/rl)

Talouspaperin miellän ylellisyystuotteeksi. En tiedä onko tämä jokin kotitaloustuntien jättämä trauma, mutta joka kerta kun joudun käyttämään talouspaperia, mielessäni kaikuu opettajan kauhunsekaiset sanat: "tuota käytetään vain erikoistapauksiin!" En oikeastaan vielä tähänkään ikään mennessä tiedä, mitä ovat nämä erikoistapaukset. Ehkä kosteuden poistaminen graavattavan lohen pinnalta? Joka tapauksessa olen ostanut talouspaperia viimeksi pari vuotta sitten — siis mikäli jättää huomiotta yksittäistä Fiksuruoalta löytynyttä pikkupakettia. Kaapissa siitä on jäljellä vielä kaksi rullaa, joten en usko, että talouspaperia kuluu edes yhtä rullaa kuukaudessa. Enhän edes graavaa lohta kuin pari kertaa vuodessa.

#koti   #säästö   #laskelma