Rahaa roskiin?

Ihmiset heittävät vuosittain roskiin enemmän rahaa kuin haluavat myöntää. Tämä ei tarkoita käyttämättä jääneitä heräteostoksia tai suoraveloitukselle unohtuneita palveluita, vaan ihan konkreettista rahaa, joka katoaa roskien mukana.

Ruokahävikki

Suurin syyllinen on tietenkin ruokahävikki, kuten kaappiin homehtuneet leivät, vihanneslokeroon mädäntyneet kasvikset ja jääkaappiin jääneet tähteet. Jokainen meistä heittää keskimäärin noin kymmenen euron edestä ruokaa roskiin joka kuukausi. Se on rahaa, jolla olisi voinut kattaa vaikka parin päivän ateriat.

Koitan aina parhaani mukaan pelastaa aikansa ylittäneet tai muuten vahingoittuneet elintarvikkeet. Viimeisin sankaritekoni oli kaksi vuotta vanhoista riisimuroista ja vuoden vanhasta kookosrasvasta tehdyt riisisuklaat, jotka maistuivat lähes tuoreen veroisilta. Olen myös elvyttänyt jääkaappiin kuivuneita porkkanoita, pessyt lohen limaantunutta nahkaa, valmistanut pestoa nuutuneesta basilikasta ja viipaloinut kylmävaurioituneita banaaneja puuron sekaan. Kaikista kannattavinta on kuitenkin ennakoida ja käyttää ruokia ennen kuin ne näkevät parhaat päivänsä.

Materiaalihävikki

Toinen hukkauksen muoto on kierrätettävien tuotteiden laittaminen roskiin. Tavara, jonka elinkaari voisi jatkua pidemmällekin, päätyy liian usein sekajätteeseen. Silloin sen arvo häviää, ja samalla myös hukkuu resurssi, jota olisi voitu vielä hyödyntää.

Käytän vaatteet aina loppuun asti ja jopa hetken vielä sen jälkeenkin. On helppo korjata saumojen ratkeamiset, mutta paikkaa paikan päälle parsineena olen huomannut, ettei puhki kulunutta kangasta kannata enää yrittää korjata. Silti ehjiä tilkkuja voi käyttää käsitöissä tai vaikka siivousliinoina. Otan talteen napit, vetoketjut, nauhat ja oikeastaan kaiken hyödyllisen mitä irti lähtee, sillä koskaan ei tiedä, vaikka niille tulisikin vielä käyttöä.

Postitse tulevat paperitkin säästän, mikäli niissä on tyhjänä taustapuoli tai edes puolet siitä. Kokonaiset arkit liitän kirjoitusalustaan, mikä on kätevä työkalu suunnittelua, luonnoksia taikka ihan tajunnanvirtaista piirtelyä varten. Pienemmät laput käytän ostoslistoina — ja vaikka ne välillä unohtuvatkin keittiön pöydälle, muistan silti käsin kirjoitetut sanat paremmin kuin hetken mielessä vierailleet ajatukset.

Siistit pahvilaatikot säilytän myös, sillä ne ovat erityisen käteviä paketoinnissa. Mikäli pahvi on tasaisen harmaata, sen voi kääriä lahjapaperiin, mutta laatikon voi myös "tapetoida" tai vaikka kääntää ympäri. Osan pahveista olen käyttänyt askartelussa esimerkiksi lautapelin pohjana.

Olen keräillyt oliivipurkkeja maustepurkeiksi jo muutaman vuoden ajan. Ne ovat juuri sopivan kokoisia täyttääkseen maustekaapin tilavuuden lähes kokonaisuudessaan. Lisäksi niiden sisälle mahtuu hyvin lusikka, jonka avulla mausteiden annostelu onnistuu helposti. Musta korkki sointuu hyvin yhteen kohokirjoittimella tulostettuun mustaan tarraan, joka kertoo tarkemmin purkin sisällöstä.

Raejuustopurkit päätyvät yleensä kertakäyttöisiksi eväsrasioiksi. Yhteen purkkiin mahtuu sopivasti valmiiksi täytetty ruispala sekä viipaloitua kurkkua ja kirsikkatomaatteja. Toiseen purkkiin olen paloitellut valmiiksi hedelmiä ja laittanut sekaan pähkinöitä ja rusinoita. Usein rusinat muuttuvat matkan aikana herkullisen pulleiksi makupaloiksi imettyään hedelmien kosteutta.

Edes kynttilänpätkiä en raaski heittää roskiin, vaan olen keräillyt niitä vuosien mittaan pienen pussillisen. Tarkoituksena on ollut viedä se kierrätyskeskukseen, josta halukkaat saisivat materiaalia esimerkiksi uusien kynttilöiden tekoa varten, mutta ilmeisesti se paikka onkin jo sulkenut ovensa! Pitäisiköhän sitä sitten itse alkaa askartelupuuhiin?

Roskapussit

Kolmas rahareikä on itse roskapussit — etenkin jos ne ostaa kaupan kassalta. Kun nykyään muoviset ostoskassit maksavat jo viisikymmentä senttiä kappaleelta, voi sillä hinnalla ostaa kokonaisen rullan roskapusseja. Viime kuussa törmäsinkin hyvään tarjoukseen, minkä ansioista meillä on nyt viisitoista rullaa roskapusseja! Tuon määrän toivoisin riittävän ensi vuoden loppuun saakka.

Biojätteelle uusiokäytän kaupan biopusseja, vaikka en olekaan täysin varma niiden soveltuvuudesta siihen tarkoitukseen. Uskon kuitenkin niiden olevan parempi vaihtoehto, kuin roskasäiliössä nähtävät naapureiden muovipussit, joten olen antanut asiasta itselleni synninpäästön.

Hyötykäytän myös suuret pakkausmuovit, kuten esimerkiksi vessapaperisäkkien pussit. Vaikka kyse onkin ihan vain muutaman sentin säästöstä per kerta, muodostuu siitäkin vuositasolla pienen kolikon arvoinen summa, minkä voisi käyttää järkevämminkin kuin heittämällä pois.

#koti   #säästö   #näkökulma