Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vanhassa vara parempi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vanhassa vara parempi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 10. kesäkuuta 2026

Pääsymaksuton aurinkokylpylä


Parvekelämpötila kipusi kahteenkymmeneen jo huhtikuussa, joten jo silloin valmistauduin tulevaan kesäsesonkiin. Puhdistin pinnat, pesin lasitukset ja imuroin parvekkeella olevan (sisäkäyttöön tarkoitetun) divaanisohvan. Vaikka vuoden alussa haaveilinkin uudesta parvekekalustosta, päätin siirtää hankintaa myöhemmäksi. Sohva oli selviytynyt ainakin pintapuolisesti niin hyvin talven yli, että olisi ollut jopa sääli kutsua sitä huonekalujätteeksi.

Viime vuonna ostimme olohuoneeseen uuden kulmasohvan, joten aiempi sohva päätyi siitä syystä parvekkeelle. Aluksi ajattelin kyseisen operaation olevan vain yhden kauden mittainen, sillä taloyhtiömme pihassa on joka kevät asukkaille ilmainen roskalava. Kuitenkin sinä päivänä, kun roskalava viimein saapui, en vielä raaskinutkaan luopua tuosta kesäisten iltojeni luksuksesta. Päätöstäni alleviivasi myös epäsuotuisa ajankohta, sillä vaikka säästössä olisikin ollut sopiva summa rahaa, tuntui taloudellinen tilanne vielä aika epävakaalta. Myöskään tämänvuotinen parvekekalustemallisto ei ollut mieluisa, sillä en löytänyt tarjonnasta yhtäkään muhkeaa laiskanlinnaa, joka olisi mitoiltaan sopinut parvekkeellemme.

Nykyinen sohvamme on parvekkeemme sydän, sillä se ikään kuin luo yhden lisähuoneen kolmioomme. Pyrinkin hyödyntämään tuota ylimääräistä olohuonetta jokaisena lämpimänä iltana joko lukemalla, kirjoittamalla tai täyttämällä ristikoita. Onpa siellä tullut nukuttua yhdet ihanan levolliset päiväunetkin. Koska asumme ylimmässä kerroksessa ja parvekkeemme avautuu länteen, muistuttaa se helteisimpinä iltapäivinä maisemasaunaa. Silti viihdyn siellä, sillä hetken paahteisissa olosuhteissa aikaa viettäneenä sisälle palaaminen tuntuu helpotukselta. Jopa silloinkin, kun sisälämpötila lähestyy kolmeakymmentä! 

Vaikka sohvan siirtäminen parvekkeelle olikin aluksi vain väliaikainen ratkaisu, on se ollut hyvä muistutus siitä, ettei kaikkea tarvitse korvata uudella heti tilaisuuden tullen. Tältä kesältä toivonkin aurinkoisia päiviä ja tyyniä iltoja, jotta voisin nauttia tämän jatkoajalla elävän sohvan seurasta vielä mahdollisimman pitkään


#kierrätys   #koti   #arki  

keskiviikko 29. huhtikuuta 2026

Rahaa roskiin?


Ihmiset heittävät vuosittain roskiin enemmän rahaa kuin haluavat myöntää. Tämä ei tarkoita käyttämättä jääneitä heräteostoksia tai suoraveloitukselle unohtuneita palveluita, vaan ihan konkreettista rahaa, joka katoaa roskien mukana.

Ruokahävikki

Suurin syyllinen on tietenkin ruokahävikki, kuten kaappiin homehtuneet leivät, vihanneslokeroon mädäntyneet kasvikset ja jääkaappiin jääneet tähteet. Jokainen meistä heittää keskimäärin noin kymmenen euron edestä ruokaa roskiin joka kuukausi. Se on rahaa, jolla olisi voinut kattaa vaikka parin päivän ateriat.

Koitan aina parhaani mukaan pelastaa aikansa ylittäneet tai muuten vahingoittuneet elintarvikkeet. Viimeisin sankaritekoni oli kaksi vuotta vanhoista riisimuroista ja vuoden vanhasta kookosrasvasta tehdyt riisisuklaat, jotka maistuivat lähes tuoreen veroisilta. Olen myös elvyttänyt jääkaappiin kuivuneita porkkanoita, pessyt lohen limaantunutta nahkaa, valmistanut pestoa nuutuneesta basilikasta ja viipaloinut kylmävaurioituneita banaaneja puuron sekaan. Kaikista kannattavinta on kuitenkin ennakoida ja käyttää ruokia ennen kuin ne näkevät parhaat päivänsä.

Materiaalihävikki

Toinen hukkauksen muoto on kierrätettävien tuotteiden laittaminen roskiin. Tavara, jonka elinkaari voisi jatkua pidemmällekin, päätyy liian usein sekajätteeseen. Silloin sen arvo häviää, ja samalla myös hukkuu resurssi, jota olisi voitu vielä hyödyntää.

Käytän vaatteet aina loppuun asti ja jopa hetken vielä sen jälkeenkin. On helppo korjata saumojen ratkeamiset, mutta paikkaa paikan päälle parsineena olen huomannut, ettei puhki kulunutta kangasta kannata enää yrittää korjata. Silti ehjiä tilkkuja voi käyttää käsitöissä tai vaikka siivousliinoina. Otan talteen napit, vetoketjut, nauhat ja oikeastaan kaiken hyödyllisen mitä irti lähtee, sillä koskaan ei tiedä, vaikka niille tulisikin vielä käyttöä.

Postitse tulevat paperitkin säästän, mikäli niissä on tyhjänä taustapuoli tai edes puolet siitä. Kokonaiset arkit liitän kirjoitusalustaan, mikä on kätevä työkalu suunnittelua, luonnoksia taikka ihan tajunnanvirtaista piirtelyä varten. Pienemmät laput käytän ostoslistoina — ja vaikka ne välillä unohtuvatkin keittiön pöydälle, muistan silti käsin kirjoitetut sanat paremmin kuin hetken mielessä vierailleet ajatukset.

Siistit pahvilaatikot säilytän myös, sillä ne ovat erityisen käteviä paketoinnissa. Mikäli pahvi on tasaisen harmaata, sen voi kääriä lahjapaperiin, mutta laatikon voi myös "tapetoida" tai vaikka kääntää ympäri. Osan pahveista olen käyttänyt askartelussa esimerkiksi lautapelin pohjana.

Olen keräillyt oliivipurkkeja maustepurkeiksi jo muutaman vuoden ajan. Ne ovat juuri sopivan kokoisia täyttääkseen maustekaapin tilavuuden lähes kokonaisuudessaan. Lisäksi niiden sisälle mahtuu hyvin lusikka, jonka avulla mausteiden annostelu onnistuu helposti. Musta korkki sointuu hyvin yhteen kohokirjoittimella tulostettuun mustaan tarraan, joka kertoo tarkemmin purkin sisällöstä.

Raejuustopurkit päätyvät yleensä kertakäyttöisiksi eväsrasioiksi. Yhteen purkkiin mahtuu sopivasti valmiiksi täytetty ruispala sekä viipaloitua kurkkua ja kirsikkatomaatteja. Toiseen purkkiin olen paloitellut valmiiksi hedelmiä ja laittanut sekaan pähkinöitä ja rusinoita. Usein rusinat muuttuvat matkan aikana herkullisen pulleiksi makupaloiksi imettyään hedelmien kosteutta.

Edes kynttilänpätkiä en raaski heittää roskiin, vaan olen keräillyt niitä vuosien mittaan pienen pussillisen. Tarkoituksena on ollut viedä se kierrätyskeskukseen, josta halukkaat saisivat materiaalia esimerkiksi uusien kynttilöiden tekoa varten, mutta ilmeisesti se paikka onkin jo sulkenut ovensa! Pitäisiköhän sitä sitten itse alkaa askartelupuuhiin?

Roskapussit

Kolmas rahareikä on itse roskapussit — etenkin jos ne ostaa kaupan kassalta. Kun nykyään muoviset ostoskassit maksavat jo viisikymmentä senttiä kappaleelta, voi sillä hinnalla ostaa kokonaisen rullan roskapusseja. Viime kuussa törmäsinkin hyvään tarjoukseen, minkä ansioista meillä on nyt viisitoista rullaa roskapusseja! Tuon määrän toivoisin riittävän ensi vuoden loppuun saakka.

Biojätteelle uusiokäytän kaupan biopusseja, vaikka en olekaan täysin varma niiden soveltuvuudesta siihen tarkoitukseen. Uskon kuitenkin niiden olevan parempi vaihtoehto, kuin roskasäiliössä nähtävät naapureiden muovipussit, joten olen antanut asiasta itselleni synninpäästön.

Hyötykäytän myös suuret pakkausmuovit, kuten esimerkiksi vessapaperisäkkien pussit. Vaikka kyse onkin ihan vain muutaman sentin säästöstä per kerta, muodostuu siitäkin vuositasolla pienen kolikon arvoinen summa, minkä voisi käyttää järkevämminkin kuin heittämällä pois


#kierrätys   #koti   #säästö   #näkökulma