keskiviikko 24. kesäkuuta 2026

Tänä kesänä elän


Ihanaa kesää! Vaikka en olekaan mikään juhannuksen juhlistaja, mielestäni kesäpäivänseisauksesta alkaa varsinainen kesä. Toki niille, joilla lasi on aina puoliksi tyhjä, on tämäkin ajankohta vain muistutus siitä, että matka kohti pimeää ja kylmää talvea on jo alkanut.

SuomiAreena on ainakin meille porilaisille varma kesän merkki, ja siellä käymisestä onkin muodostunut jokavuotinen perinne. Kun kaikki tapahtumat on julkistettu, on hauska koota mieluisia kokonaisuuksia sadoista eri vaihtoehdoista! Tänä vuonna suunnitelmat menivät niiden suhteen kuitenkin hieman uusiksi, sillä työllistymissuunnitelman päivitys sattui osumaan juuri samalle hetkelle, kun meneillään olisi ollut keskustelu lempiaiheestani: ravitsemuksellisesta tasa-arvosta. Onneksi kuitenkin pääsin seuraamaan ajatustenvaihtoa luovuudesta kasvun moottorina. Lisälohtua toi myös osallistuminen erilaiseen mingleen, jonka yhteydessä tarjoiltiin ilmainen keittolounas ja herkullinen jälkiruokamunkki.

Tämän kesän suunnitelmat olivat ensimmäisen kerran mielessä jo puoli vuotta sitten, kun sain mieheltäni joululahjaksi festariliput. Kiljahdin onnesta kuullessani, että lempibändini on tulossa Suomeen! Edellisen kerran olin menossa heidän keikalleen kymmenen vuotta sitten, mutta tapahtuma peruuntui samana päivänä. Asia on jäänyt vaivaamaan vuosiksi, ja siitä syystä olen lähes joka kevät tarkistanut, milloin he mahdollisesti palaisivat. Ja tänä kesänä se vihdoin tapahtuu! 

Muitakin festareita olen lisännyt kalenteriini, mutta lähinnä vain hengittääkseni niiden tunnelmaa. Lippujen hinnat ovat kovin suolaisia, mutta onneksi täällä on ainakin Jazzien aikoihin myös ilmaisia tapahtumia. Niiden sijaintikin on sopivasti joen varressa, joten parhaimmillaan samalla reissulla saa sekä kulttuurisen elämyksen että virkistävän rantapäivän.

Yhden aivan ultimaattisen päivän rannalla ajattelin viettää Yyterissä. Olen päättänyt haastaa itseäni pyöräilemällä parikymmentä kilometriä suuntaansa — enkä pelkästään säästääkseni bussilippujen verran rahaa. Se olisi upea saavutus itselleni, sillä pisimmät yhtämittaiset pyöräilymatkani ovat olleet yksinumeroisia.

Suunnitelmissa on ollut myös viettää pari yötä leirintäalueella. Hankin muutama vuosi sitten hetken mielijohteesta puoli-ilmaisen teltan, ja se onkin ollut viime vuotta lukuun ottamatta joka kesä käytössä. Nyt olisikin jo korkea aika saada ulkoilutettua telttaa — ja miksei samalla myös tätä kaupunkilaiskehoakin.

Kolmenkymmenen kohdan kesän kohokohdat
☑ käydä SuomiAreenalla☐ opetella uusi resepti
☑ mennä Provinssiin☐ ostaa jäätelö kioskilta
☑ vierailla museossa ☑ syödä mansikoita
☑ nähdä teatteriesitys☐ paahtaa vaahtokarkkeja
☐ kokea ilmaiskonsertti☑ käydä piknikillä
☑ mennä elokuviin☑ lukea kesäinen kirja
☐ käydä kirjastoautossa☑ tehdä ristikoita rannalla
☐ pyöräillä Yyteriin☑ ottaa aurinkoa
☐ kahlata Munakariin☑ uida luonnonvesissä
☐ meloa kajakilla☐ pelata mölkkyä
☐ lenkkeillä sateessa☐ viettää yö teltassa
☐ juosta 9 km ulkoilureitti          ☑ käydä hotelliaamupalalla
☐ pelata padelia☐ lainata kirjastosta lautapeli
☐ hyppiä ruutua☐ valvoa auringonnousuun
☐ hypätä laskuvarjolla☐ katsoa kaikki Metsolat

Haaveissa on ollut myös päiväreissu Tampereelle. Olisi virkistävää saada uusi museokokemus tai käydä vaikka paikallisessa irtokarkkitaivaassa! Kuitenkin tuon aiemman listan toteutuessa en olisi edes harmissani, vaikka jotain unelmoitavaa jäisi seuraavallekin kesälle. Ja olenhan jo saanut sammutettua kulttuurinnälkääni, sillä viime viikolla järjestettiin Maksa mitä haluat -päivä! Yhdellä eurolla tutustuin Satakunnan museossa viikinkiaikaan ja suuntasin sen jälkeen seuraamaan improvisaatioteatteria.

Juhliakin on luvassa, sillä järjestän ystävälleni Muumiteemaiset syntymäpäiväjuhlat. Olen jo suunnitellut erilaisia pelejä sekä yli 20-osaisen jäätelöbuffetin, johon jokainen Muumilaakson asukas tuo oman nimikkolisukkeen. Aion pukeutua Viljonkaksi, sillä meitä yhdistää ulkoisten ominaisuuksien lisäksi myös tunnollisuus, herkkyys ja tarve hallita kaaosta.

Omaa vuosipäivääni juhlin venetsialaisina. Silloin aion pukeutua Vapaudenpatsaaksi, sillä kaapissa sattuu olemaan mintunvärinen lakanakangas vailla käyttötarkoitusta. Illan vetonaulana tulee olemaan newyorkilainen hodarikoju, jota varten pakkasessa on jo vapusta asti odottanut yli sata tarjousnakkia. Erilaisia pelejä tulee olemaan yhtä monta kuin tähtilipussa on raitoja, kuten Jeopardya, baseballia sekä piirakansyöntikilpailua. 

Todennäköisesti elämäni ikimuistoisimman syntymäpäivälahjan tulen saamaan jo edesmenneeltä veljeltäni. Summa, jonka olisin saanut perinnöksi, tulee menemään laskuvarjohyppyyn. Kokemus tulee samalla muistuttamaan elämän hetkellisyydestä, mutta myös siitä, että elämän tarjoamiin hetkiin pitäisi myös tarttua. Ja niin aion tehdäkin, sillä tänä kesänä minä elän


#tavoite   #juhla   #viihde   #minä  

keskiviikko 17. kesäkuuta 2026

𝐏𝐀𝐋𝐀 Aamupalaa

= Pientä Arjen Luksusta: Annos Aamupalaa

Aikana jolloin en ollut vielä edes aloittanut blogia, haaveilin paloittelusta. En siis sellaisesta paloittelusta, jota tapahtuu puolenyön jälkeisten elokuvien kauhukohtauksissa, vaan ihan vain luetteloinnista, jossa kävisin läpi kaikki Pienet Arjen Luksukseni. Olen listaihmisiä, joten pelkästään tällaisten asioiden ylös merkitseminen ja niille kiitollisuuden osoittaminen tuottaa erityisen hyvää mieltä.

Koska arki alkaa aina aamusta, on PALA-sarjakin loogista aloittaa aamupalasta. Onhan se monesti päivän lempiateriani, vaikka en ihan ymmärräkään miksi. Ehkä se on tullut verenperintönä isäni kautta, sillä en muista äitini koskaan valmistaneen kaurapuuroa. Kaikenlaisia muita puuroja meillä kyllä oli; riisipuuroa, ohrapuuroa, mannapuuroa, puolukkapuuroa ja jopa suklaapuuroa, mutta kaurapuuroa taisi vain isäni syödä aamuyön hiljaisina tunteina.

Samalla kun rakkauteni puuroa kohtaan on kasvanut, niin myös puuro itsessäänkin on runsastunut. Aluksi se oli vain kaurapuuroa voisilmällä, mutta nykyään se sisältää raejuustoa, siemeniä, pähkinöitä ja marjoja. Myös kaurahiutaleet ovat vaihtuneet kauraleseisiin, sillä niistä valmistettu puuro on mielestäni samettisempaa kuin tavallinen, sisältäen silti verraten enemmän kuitua. Koska leseitä annostellaan vähemmän kuin hiutaleita, tulee se myös hieman halvemmaksi kuin tavallinen kaurapuuroannos. Hinta ei kuitenkaan ole tällä aterialla pienimmässäkään mielessä, sillä kyseessä on joka-aamuinen elämykseni:

Puuroannos (1 hlö) 
kauralese0,06€
raejuusto0,28€
siemenet0,11€
pähkinät0,13€
marjat0,56€
maito0,11€
yhteensä1,25€

Aloitan puuron teon keittämällä neljä desiä vettä. Kun vesi kiehuu, lisään puoli teelusikallista suolaa ja puolitoista desiä kauraleseitä. Sekoitan puuron tasaiseksi ja annan sen hetken porista kannen alla. Sillä välin jauhan morttelissa teelusikallisen pellavansiemeniä ja toisen samanlaisen seesaminsiemeniä. Kun puuro on lopettanut kiehumisen, lisään siemenrouheen sekä viidenneksen raejuustopurkista. Huuhdon morttelin vedellä, kaadan huuhteluveden puuron sekaan ja lisään pari teelusikallista chia-siemeniä. Puuron hautuessa keitän teeveden ja murennan valmiiksi kymmenen cashewpähkinän puolikasta, viisi mantelia sekä yhden saksanpähkinän. 

Kun puuro on valmista, kaadan siitä puolet omaan kulhooni. Päälle ripottelen puolet pähkinärouheesta ja ehkä ruokalusikallisen siemenseosta, joka sisältää auringonkukan-, kurpitsan-, pinjan- ja hampunsiemeniä. Lisäksi kaadan vajaan desin marjaseosta, joka viime aikoina ollut kotimaista mansikkaa, mustaherukkaa ja metsämustikkaa. Marjojen päälle laitan vielä teelusikallisen sokeria, sillä haluan puuroni olevan ennen kaikkea nautinto. 

Juon puuron kanssa lasillisen puoliksi vedellä laimennettua vanhanajan täysmaitoa. Se on oleellinen osa aamupalaani, sillä se saa kauran maistumaan kermaisemmalta, mutta se myös pehmentää marjojen hapokkuutta. Täysmaito tosin nostattaa aterian tyydyttyneen rasvan määräksi neljä grammaa, mutta ainakaan tässä elämänvaiheessa ole huolissani kovista rasvoista:

Ravintoarvo (400 kcal)
hiilihydraatti 34g
proteiini20g
rasva18g
kuitu9g
suola2g

Ennen ruokailua asettelen puurolautasen, maitolasin, teemukin sekä päivän vitamiinit tarjottimelle, sillä se luo aivan kuin juhlavan kehyksen aterialleni. Mielestäni kaikki myös maistuu hieman paremmalta tarjottimelle aseteltuna — jopa kouluruoka! Etenkin näin kesäisin vien aamupalan parvekkeelle ja nautin ulkona syömisen ylellisyydestä, joka on saatavilla meille suomalaisille vain pienen osan vuodesta. Mutta tapahtuipa syöminen ulkona, sohvalla tai keittiön pöydän ääressä, on tämä ateria vuoden ympäri aamupäivieni luksus


#pala   #ruoka   #arki   #minä   #laskelma

keskiviikko 10. kesäkuuta 2026

Pääsymaksuton aurinkokylpylä


Parvekelämpötila kipusi kahteenkymmeneen jo huhtikuussa, joten jo silloin valmistauduin tulevaan kesäsesonkiin. Puhdistin pinnat, pesin lasitukset ja imuroin parvekkeella olevan (sisäkäyttöön tarkoitetun) divaanisohvan. Vaikka vuoden alussa haaveilinkin uudesta parvekekalustosta, päätin siirtää hankintaa myöhemmäksi. Sohva oli selviytynyt ainakin pintapuolisesti niin hyvin talven yli, että olisi ollut jopa sääli kutsua sitä huonekalujätteeksi.

Viime vuonna ostimme olohuoneeseen uuden kulmasohvan, joten aiempi sohva päätyi siitä syystä parvekkeelle. Aluksi ajattelin kyseisen operaation olevan vain yhden kauden mittainen, sillä taloyhtiömme pihassa on joka kevät asukkaille ilmainen roskalava. Kuitenkin sinä päivänä, kun roskalava viimein saapui, en vielä raaskinutkaan luopua tuosta kesäisten iltojeni luksuksesta. Päätöstäni alleviivasi myös epäsuotuisa ajankohta, sillä vaikka säästössä olisikin ollut sopiva summa rahaa, tuntui taloudellinen tilanne vielä aika epävakaalta. Myöskään tämänvuotinen parvekekalustemallisto ei ollut mieluisa, sillä en löytänyt tarjonnasta yhtäkään muhkeaa laiskanlinnaa, joka olisi mitoiltaan sopinut parvekkeellemme.

Nykyinen sohvamme on parvekkeemme sydän, sillä se ikään kuin luo yhden lisähuoneen kolmioomme. Pyrinkin hyödyntämään tuota ylimääräistä olohuonetta jokaisena lämpimänä iltana joko lukemalla, kirjoittamalla tai täyttämällä ristikoita. Onpa siellä tullut nukuttua yhdet ihanan levolliset päiväunetkin. Koska asumme ylimmässä kerroksessa ja parvekkeemme avautuu länteen, muistuttaa se helteisimpinä iltapäivinä maisemasaunaa. Silti viihdyn siellä, sillä hetken paahteisissa olosuhteissa aikaa viettäneenä sisälle palaaminen tuntuu helpotukselta. Jopa silloinkin, kun sisälämpötila lähestyy kolmeakymmentä! 

Vaikka sohvan siirtäminen parvekkeelle olikin aluksi vain väliaikainen ratkaisu, on se ollut hyvä muistutus siitä, ettei kaikkea tarvitse korvata uudella heti tilaisuuden tullen. Tältä kesältä toivonkin aurinkoisia päiviä ja tyyniä iltoja, jotta voisin nauttia tämän jatkoajalla elävän sohvan seurasta vielä mahdollisimman pitkään


#kierrätys   #koti   #arki  

keskiviikko 3. kesäkuuta 2026

Toukokuu lukuina


Toukokuu sisälsi kaksituhatta aurinkoista kilometriä, kuusi eri kohdetta ja kolme ikimuistoista juhlaa. Kaikkien näiden menojen ansiosta myös rahalliset menot jakautuivat hieman uudella tavalla. 

Tulonsiirrot
2× yleistuki774€
2× työmarkkinatuki417€
yleinen asumistuki123€
bonukset2€
tulot yhteensä1316€

Tuloissa tapahtui muutos lähinnä nimikkeen osalta. Tosin nyt ainakin tuli huomattua se, että olin kaikkien näiden kuukausien aikana unohtanut laskea mukaan myös työmarkkinatukien sentit! Todellisuudessa summan olisi siis pitänyt pyöristyä euron verran korkeammaksi. Onneksi kyseessä oli kuitenkin vain muutamien senttien moka, joka ei ole vaikuttanut suurempaan kuvioon.

Menoerät
vuokra 589€ ruoka 211€ ravintolat62€
sähkö27€ herkut22€ lahjat38€
vesi0€ terveys6€ liikunta33€
netti25€ muut34€ juhlat27€
asunto641€             arki273€             oma käyttö 160€

Toukokuu täyttyi kevään juhlista, jotka kasvattivat niin lahja-, juhla- kuin ravintolabudjettiakin. Onneksi ne vastaavasti pienensivät ruokakuluja, eikä äitienpäivälounaan ja euroviisuherkkujen välillä lainkaan harmittanut syödä riisipuuroa ja röstiperunaa. Kaiken tuon reissailun jälkeen viisivuotias vetolaukkuni tuli matkansa päähän, mutta onneksi satuin löytämään puoleen hintaan uuden, hieman kookkaamman laukun. 

Liikuntamenoissa on yhdistettynä erilaisia tapoja liikkua. Kaukoliikenteen matkat varasin jo alkuvuodesta, mutta paikallisbussien liput ostin vasta paikan päältä. Lisäksi löysin tarjouksesta lenkkeilytrikoot sekä uuden satulan pyörään, sillä edellinen oli viidentoista vuoden aikana päässyt jo hävettävän huonoon kuntoon. Summaa täydentää myös yksittäinen squashkokeilu, sillä kössin pelaaminen on ollut pitkäaikainen haaveeni. Se olikin paljon vaikeampaa kuin miltä näyttää ja yllättävän pelottavaa! 

Yhteenveto
talouden varat1316€
− asumismenot641€
− yhteiset ostot273€
− omat maksut160€
− puolison kulut128€
= kuun ylijäämä114€

Vaikka toukokuun henkilökohtaisia menoja laskiessa jännitti niin, ettei heti uskaltanut edes katsoa viivan alle muodostunutta summaa, oli lopputulos kuitenkin yllättävän siedettävä. Kuvittelin kulujen olevan enemmänkin, sillä esimerkiksi yksittäisestä lounaasta en ihan hetkeen ole maksanut yli kahtakymmentä euroa

Herkkukulut jäivät viime kuun varastojen ansioista hieman pienemmiksi, mutta nyt sekin hätävara on käytetty lähes loppuun. Tässä kuussa ajattelinkin ryhdistäytyä ja kokeilla ainakin vähentää laputettujen leivonnaisten ja tarjouksessa olevien irtokarkkien ostamista. Kesällä on kuitenkin niin paljon muutakin hyvää tarjolla joita ei edes lasketa herkuiksi, kuten grilliruokaa, vesimelonia ja mansikoita. Ja jos jäätelöä tekisi itse, niin eikö sen voisi laskea ruokamenoista?


#raha   #laskelma