𝐏𝐀𝐋𝐀 Pikaruokaa

= Pientä Arjen Luksusta: Annos Pikaruokaa

Heikkouteni ja herkullisin paheeni on Hesburger. En tiedä, onko kyseessä jokin sulovilénmäinen tapa suhtautua alennuskuponkeihin, mutta välillä käyn kaksikin kertaa kuukaudessa hyödyntämässä houkuttelevimmat tarjoukset! Juuri mobiilietujen ansiosta Hesburger onkin hinta-laatusuhteeltaan ylivoimainen muihin pikaruokaketjuihin verrattuna. Parhaimmillaan kahdeksalla eurolla saa hampurilaisen, ranskalaiset, juoman, nugetit, majoneesin, kahvin ja jäätelön, eikä se ole yhtään liikaa niin monipuolisesta elämyksestä.

Klubijäsenenä kuulun kultatasolle, mikä tarkoittaa sitä, että olen tehnyt kahden peräkkäisen kuukauden aikana tilauksia yhteensä 90 eurolla. Summa kuulostaa hurjalta, mutta loppujen lopuksi sen saavuttamiseksi ei tarvita kuin pari tilausta isommalla porukalla. Jäsenyys kestää aina vuoden kerrallaan, mutta en usko sen enää jatkuvan seuraavalle kaudelle — siihen nähden herkkulakkoni on sujunut aivan liian hyvin.

Mikäli kuuluu bonusklubiin, kannattaa kerralla tehdä vähintään seitsemän euron tilaus saadakseen kaupanpäällisen, joka on kultatasolaisille jo neljän euron arvoinen. Jos kuitenkin panostaa vielä euron lisää, kerryttää samalla myös bonusta:

Tämän vuoden heseilyt (+bonus)

20. tammikuuta	8,00€	(0,16€)
4. huhtikuuta	14,00€	(0,28€)
7. toukokuuta	8,20€	(0,16€)
7. toukokuuta	10,35€	(0,21€)
13. toukokuuta	8,75€	(0,74€)
13. toukokuuta	10,20€	(0,20€)
18. toukokuuta	8,35€	(0,29€)
12. kesäkuuta	8,35€	(0,16€)
12. kesäkuuta	8,35€	(0,17€)
5. heinäkuuta	8,95€	(0,18€)
24. elokuuta	0,00€	(0,00€)
yhteensä	93,50€	(2,55€)

Kun mieheni kanssa käymme Hesessä, ostamme ainoastaan pienemmät ateriat samaan tilaukseen. Kuitenkin niissä tapauksissa, kun aterian hinta saavuttaa maagisen kahdeksan euron rajan, tilaamme ne erikseen. Näin saamme kaupanpäällisiksi yhden ylimääräisen majoneesin ja kahvin. Koska bonusprosentti kasvaa kokonaisostojen mukaan, samanhintaisista tilauksista voi välillä kertyä eri määrä bonusta. Vaikka yksittäisistä tilauksista kertyneiden bonusten määrä onkin muutamia senttejä, niistä voi vuoden mittaan kertyä ilmaisen lounaan verran! 

Pessimistinen realisti saattaisi tosin huomauttaa, ettei sellaista asiaa olekaan kuin ilmainen lounas, sillä onhan näihin bonuskertymiin päätyminen vaatinut usean sadan euron sijoituksen vuositasolla. Olen samaa mieltä siitä, että palautusprosentti voisi olla parempikin. Monissa lounaspaikoissa on leimapasseja, joissa joka kymmenes lounas on ilmainen. Hesburgerissa keskimäärin vasta joka viideskymmenes ateria on ilmainen.

Mutta ainakin ilmaisia jälkiruokia on! Klubilaiset saavat syntymäpäivälahjaksi ilmaisen minipehmiksen. Koska sitä ei ole sidottu minimiostokseen, herkkuhetkestä voi nauttia vaikka kauppaostosten yhteydessä — kuten minäkin tein toissa päivänä. Se olikin ihana aloitus tähän aurinkoiseen viikkoon, ja muistutus siitä, että kesää on vielä jäljellä

#pala   #laskelma  

Kukkaron kekkerit

Juhlat pienellä budjetilla

Ylihuomenna on se päivä, kun vaihdan yhden numeron esittelytekstissä mainitusta iästäni. Juhlat järjestän vasta ensi viikolla, sillä haluan New York -teemaisiin juhliin hieman 4th of Julyn kaltaista tunnelmaa. On siis venetsialaiset, ja kahdeksannesta kerroksesta on hyvät näkymät katsella täkäläisen Central Parkin ilotulituksia. 

Olen lapsesta asti rakastanut järjestää juhlia. Kaikki sai alkunsa kirjastosta lainatusta kirjasta, jonka välissä oli banaanikakun ohje. Koska ohjeessa oli erikseen numeroitu kohta "syö taikinaa", halusin kokeilla reseptiä. Kakun valmistuttua kutsuin kaikki kaverit koolle ja nimesin tapahtuman kymppikemuiksi, sillä olihan meistä jokainen jo kymmenvuotias. Sen jälkeen järjestinkin vuoroin sirkusta, teatteria, naamiaisia ja muita teemailtoja — vaikkakin pienemmällä panoksella mitä nykyisin. Silloin en aloittanut juhlavalmisteluita vuotta etukäteen tai viettänyt satoja tunteja niiden parissa.

Tämän vuoden teema valikoitui siksi, että saisin syyn valmistaa Vapaudenpatsaan asun. Sain ystävältäni mintunvihreän, edelleen Anttilan nostalgisissa paketeissa olevan aluslakanan, joka palveli täydellisesti käyttötarkoitustani. Leikkasin siitä pituussuunnassa palan olkahuiviksi ja ohuen kaistaleen nyöriksi. Jäljellä olleeseen palaan leikkasin keskelle pääntien ja ompelin kaksi muotoilevaa saumaa molemmille reunoille. Jämäkankaasta, liimasta ja rautalangasta sain tehtyä vielä lähes autenttisen näköisen kruunun. Lyhdyn valmistin margaritalasiin, johon teippailin ohutta ledinauhaa. Viimeiseksi silaukseksi valitsin lakitauluksi vaaleanvihreän sivistyssanakirjani. Eli jos joku kysyisi ”paljonko sun outfit maksaa”, voisin vastata, ettei mitään

Juhlaohjelma tulee kattamaan vaatimattomasti koko mantereen historian. Alkuperäiskansojen jousiammuntakisassa ammutaan lelunuolilla elävää kohdetta. Kultaryntäyksen aikana etsitään asuntoon piilotettuja kultakimpaleita. Villin lännen tunnelmaa edustaa saluunoissa pelattu käsipokeri ja orjuudesta muistuttaa vanupallojen kerääminen sokkona. Mykkäelokuvien huippuvuosia tuodaan esiin pantomiimiesityksillä ja modernimmalla aikakaudella kisaillaan Onnenpyörässä ja Jeopardyssa. Säiden salliessa pelataan myös erä amerikkalaisten kansallislajia eli baseballia. 

Kisojen suunnittelu ja toteutus on aikavievää, mutta tekemällä itse on saanut kaiken ilmaiseksi. Voisin oikeastaan laskea työlleni hinnan suoraan säästöjen kautta! Jopa joululta jääneet kultaiset konvehtipaperit olen säästänyt vain kääriäkseni niihin puoli vuotta myöhemmin lenkkipolulta poimimiani pikkukiviä. Ainoastaan palkintoja olen ostanut — ja niitäkin lähinnä tarjouksista. Noin kymmenen euron ostokset ovat arvoltaan vähintäänkin kaksinkertaiset, ja joukossa on sellaisiakin palkintoja, joita itsekin pyrin voittamaan.

Tänä vuonna en jaa suoria palkintoja voittajille, vaan järjestän illan lopuksi amerikkalaisten unelmien arvonnan. Yksi hauska yksityiskohta tulee olemaan vessassa sijaitseva Flushing Avenuen metroasema, jossa käydessä voi leimata matkalipun. Jokaisesta oikein leimatusta käynnistä saa arpalipun, joten arpajaisissa on mahdollista voittaa, vaikka peleissä ei menestyisikään.

Muita askartelemiani koristeita:

• keittiön diner-kyltti sekä ruokalista
• Amerikan lippua muistuttavat servietit
• hodarikoju kyltteineen ja katoksineen
• pienet punaraidalliset popparikipot
• jääkaapin ovea koristava I ♡ NY
• servieteistä valmistetut lippuviirit
• ikkunaan kiinnitetty kaupungin siluetti
• parvekkeen Central Park -kyltti 

Kaikki koristeisiin tarvittavat materiaalit löytyivät valmiina serviettipakettia (2€) lukuun ottamatta. Lisäksi joulun jälkeen löysin punavalkoraidallista lahjapaperia (1€), jolla päällystän keittiön pöydän. Pöydänkannen alapuolelle teippaan sinisen ledinauhan, jonka sain ystävältäni Antiikin Kreikan juhlia varten. Pöydän vastakkaiselle seinälle kiinnitän sinisen folioverhon, jonka ostin jo Paavo Pesusienen syntymäpäiville. Ikkunalle tulee kokoelma punaisia, valkoisia ja sinisiä ilmapalloja, joita olen säästellyt useamman vuoden näitä juhlia ajatellen. Olohuoneen ikkunalle laitan hopeisia tähti-ilmapalloja (1€), jotka löytyivät uudenvuoden jälkeen poistohintaan. 

Tänä vuonna tarjoilut eivät tule olemaan niin monipuoliset kuin aiempina vuosina, mutta määrästä ei tule olemaan puutetta tälläkään kertaa. Olen varautunut kahdella juustokakulla, seitsemällä pizzalla, kahdellatoista donitsilla, parillakymmenellä suklaahippukeksillä, kymmenillä hodareilla ja lähes sadalla miniburgerilla. Lisäksi piirakansyöntikilpailua varten valmistan täysikokoisia omenapiirakoita liukuhihnatyyliin. Pikkusuolaista varten riittää yksi pussillinen maissinjyviä, sillä tarvittaessa niistä valmistuu jopa viisitoista litraa poppareita. Hintoja en vielä pysty arvioimaan, mutta jo suunnitteluvaiheessa pyrin valitsemaan suhteellisen edullisia ruokia, käyttämään hyödyksi tarjoukset ja minimoimaan hävikin

Illan kruunaa pienimuotoinen valoshow, sillä aion ostaa itselleni syntymäpäivälahjaksi yksittäisen ilotulitepadan. Merkkipäivän kunniaksi voisi olla kaunis ajatus ostaa ilotulite, jonka hinta vastaa ikävuosieni määrää. En tosin tiedä olenko liian vanha vai ainoastaan liian nuuka, mutta lähes neljäkymmentä euroa taivaan tuuliin tuntuisi hullulta summalta. Ehkä jos sitä ajattelisikin henkisen iän kannalta?

#juhla   #harrastus   #minä  

Kompakti kokoonpano

Olin unelmoinut kokovalkoisesta tietokoneesta puoli elämääni. Kun viime vuoden alussa 13-vuotias pöytäkoneeni sammui viimeisen kerran, päätin alkaa toteuttamaan tuota haavettani yksi komponentti kerrallaan. 

Tietämykseni ennen projektin aloittamista oli täysi nolla. En ollut koskaan aikaisemmin kasannut konetta, joten tuskin olisin erottanut edes emolevyä prosessorista. Olinkin suurimmaksi osaksi tekoälyn armoilla ja kävinkin pitkiä keskusteluja siitä, millaisista osista rakentuisi tuleva kokoonpanoni.

Aika nopeasti kävi ilmi, ettei tehtävä ollutkaan niin yksinkertainen kuin luulin. Haluamaani minimalistisen valkoista koteloa ei löytynyt enää koko mantereelta, joten jouduin tyytymään ikkunalliseen malliin. Se teki koko urakasta vain kunnianhimoisemman, sillä sen takia myös jokaisen koneen sisällä olevan osan tulisi olla valkoinen. 

Seuraavan ongelman aiheuttivat valkoiset muistikammat. Ne jäivät jumiin jonnekin maahantuojan ja keskusvaraston väliin, ja lopulta siirtyivät kuukausien päähän. Onneksi muutamien viestien jälkeen sain vaihdettua muistikammat parempiin, hinnan pysyen silti yhtä edullisena. (Oli oikeastaan luojan lykky että tämä tapahtui jo vuosi sitten, sillä nykyään vastaavat maksaisivat jo triplasti enemmän...)

Näytönohjaimen kanssa elin myös hetken jännitysnäytelmää, sillä olin tilannut sen liikkeeseen säästääkseni postitusmaksujen hinnan. Olin varannut samalle ajankohdalle matkan vanhempieni luokse, sillä kyseinen liike sijaitsi lähellä heidän asuinpaikkaa. Tietysti jälleen tapahtui jokin mystinen katoaminen ja lähetys viivästyi. Onneksi kuitenkin soittamalla saatiin tilaus jälleen liikkeelle ja se kerkesi perille juuri vierailuni viimeisenä päivänä. Viimeistään silloin aloin epäillä, yrittikö universumi hienovaraisesti vihjailla, ettei minun ehkä kuuluisi saada tätä tietokonetta koskaan valmiiksi.

Komponentit

kotelo	117€
emolevy	170€
näyttis	474€
kiintolevy	89€
muistit	108€
prosessori	159€
jäähdytin	31€
tuuletin	10€
virtalähde	140€
kaapeli	5€
toimitus	11€
yhteensä	1313€

yksityiskohdat

Kotelo: Fractal Design Define 7 Compact - White TG Light 116,90 €
Emolevy: Gigabyte B650 AORUS Elite AX ICE 169,90€
Näytönohjain: Sapphire Radeon RX 7700 XT Pure Gaming OC 12 Gt 473,90 €
Kiintolevy: Samsung 990 EVO Plus sisäinen SSD-muisti 1 TB 88,90 €
Muistikammat: Kingston FURY Beast 2 x 16 Gt DDR5 5200 MHz CL36 RGB white 107,90 €
Prosessori: AMD Ryzen 5 7500F 159,00 €
Jäähdytin: Thermalright Assassin X 120 R Digital ARGB white 30,90 €
Tuuletin: ARCTIC P14 PWM PST white, 140mm 9,90 €
Virtalähde: Seasonic FOCUS GX-750 (ATX 3) WHITE 750 W 139,89 €
Kaapeli: DELTACO High-Speed Premium HDMI-kaapeli, 2 m, valkoinen 4,90 €

Lähes puolen vuoden suunnittelun, metsästyksen ja odottelun jälkeen kaikki tarvittava oli pinottuna olohuoneen nurkkaan. Siinä vaiheessa projektista oli tulossa ensimmäistä kertaa oikeasti konkreettista. Tiesin suunnilleen mikä pala tuli mihinkin, sillä olin katsonut aiheesta videoita enemmän kuin ehkä olisi ollut tarpeellista — mutta oli kuitenkin aivan eri asia katsella kun joku toinen tekee, kuin itse pitää käsissä osaa, joka maksoi enemmän kuin koko kuukauden ruokabudjetti.

Onneksi mieheni oli apuna, sillä ilman häntä olisin tuskin uskaltanut edes aloittaa. Ei hänkään mikään alan asiantuntija ollut, mutta ohjekirjojen ja opastusvideoiden avulla saimme lopulta kaikki osat oikeille paikoille. Tykästyin erityisesti kaapeleiden kiinnitykseen, ja lopulta löysinkin itseni asettelemasta esimerkiksi tuulettimien johtoja eri tavoilla, jotta saisin ne mahdollisimman esteettisesti laitettua.  

Kun kaikki osat olivat vihdoin paikoillaan ja viimeinenkin johto oli löytänyt paikkansa, oli edessä se jännittävin hetki — virtanapin painaminen. Oli kolme vaihtoehtoa: joko ei tapahtuisi mitään, kone räjähtäisi tai se käynnistyisi normaaliin tapaan. Onneksi mitään katastrofaalista ei kuitenkaan tapahtunut, vaan kone hurahti käyntiin pehmeästi ja hetkeä myöhemmin valaistuskin käynnistyi. Ledien loisto valkoista pintaa vastaan oli sanoinkuvaamattoman kaunis. Ensimmäiset minuutit vain ihailin sen hohtoa kokien onnensekaista helpotusta. 

En vielä tänäkään päivänä ole törmännyt koneeseen, joka olisi samaan aikaan yhtä kaunis ja kaiken lisäksi myös täydellisesti sisustukseen sopiva. Vaikka kone olikin kallis, yksi osa kerrallaan sen hinta ei tuntunut niin suurelta. Mielestäni laadusta saakin maksaa, etenkin jos koneen elinkaari tulee jatkumaan seuraavan vuosikymmenen loppupuolelle asti

#ostos   #ylellisyys   #laskelma