Tässä kuussa saapui kauan odotettu paketti Yves Rocherilta. Heidän vanhoihin hyviin aikoihin jämähtänyt postimyyntityyli vetoaa suoraan heikoimpiin kohtiini, sillä välillä on vaikea vastustaa ilmaisia tilaajalahjoja. Tilaukseni maksoi 25 euroa ja se sisälsi shampoon, kaksi hoitoainetta ja lisäksi pienemmän shampoon sekä täysikokoisen parfyymin. En voisi olla tyytyväisempi, sillä juuri heidän shampoot sopivat herkälle iholleni kuin ne olisi erityisesti sitä varten valmistettu.
Olen pikkuhiljaa onnistunut pidentämään alaselkään asti ulottuvien hiusteni pesuväliä viikkoon ilman että ulkoinen habitukseni muistuttaisi sillan alta ryöminyttä. Pesen hiukseni niin, että ensin levitän hoitoaineen hiusten pituuksiin, ja sen jälkeen vasta shampoon päänahkaan. Tuo säästää kätevästi aikaa, mutta myös pesuainetta, sillä käyttämäni tuotteet eivät ole sieltä halvimmasta päästä. Huuhtelun jälkeen huljutan vielä minuutin ajan hiuksiani pää alaspäin niin kylmällä vedellä, kuin hanasta vain tulee. Tämän pitäisi tehdä hiuksista kiiltävämmät ja sileämmät, mutta olen ymmärtänyt sen olevan hyväksi myös hiuspohjalle.
Meillä on vaahtoava saippua-annostelija, jonka myötä käsisaippuan täyttöpussit ovat erityisen pitkäikäisiä, sillä saippua laimennetaan vedellä. Vartalolle käytän kuitenkin palasaippuaa, sillä olen huomannut sen olevan riittoisampaa ja puhdistavan hieman tehokkaammin kuin nestemäiset kollegansa. Lisäksi halvimmillaan se on halpaa kuin saippua!
Suihkun jälkeen kosteutan ihoni kauttaaltaan. Olen atoopikko, joten saan apteekista perusvoiteen kelakorvauksella. Tämän ylellisyyden hinta on noin neljätoista euroa, ja yksi pumppupullo riittää viikoiksi. Mikäli iho on erityisen kuiva, käytän perusvoidetta myös hellävaraisena pesuaineena.
Hiusteni annan yleensä kuivua luonnollisesti. Välillä laitan hajusteetonta muotovaahtoa kosteiden hiusten latvoihin ja kierrän ne puuvillahuiviin. Näin tekemällä hiukset avautuvat seuraavana aamuna huolettomille kiharoille, jotka kestävät jopa iltaan asti.
Itsestään huolehtimisen ei tarvitse olla kallista ollakseen toimivaa, eikä arjen pieniä oivalluksia kannata aliarvioida. Usein riittää, että löytää itselleen sopivat tavat ja antaa niiden muodostua rutiineiksi. Kun arki on yksinkertaista, siihen jää myös enemmän tilaa elää. Luonnollisuus ei maksa mitään — ja juuri se tekee elämästä arvokasta
