Kahvitauko

Kahvi ja tee eivät ole vain juomia, vaan tapoja jäsentää päivää. Ne ovat kuin pieniä rituaaleja, jotka toistuvat vuodesta toiseen ja muuttuvat samalla kuin huomaamatta osaksi identiteettiä.

Rakastan kahvin mokkaisaa tuoksua, joka aamuisin leijuu makuuhuoneeseen. Se on merkki siitä, että uusi päivä on alkamassa, ja kahvi on tulevista hetkistä vasta ensimmäinen. Tuoksuun sekoittuvat odotukset ja varmuus siitä, että edessä on vielä kirjoittamaton päivä. Siinä on hienovaraista inspiraatiota, joka muistuttaa, että jokainen aamu tarjoaa uuden alun.

Juon kahvini mustana. Sitä varten valitsen kaapista pienimmän kupin ja siihen kuuluvan aluslautasen. Mielestäni se tuo kahviin vanhan ajan arvokkuutta: pieni määrä pakottaa pysähtymään ja nauttimaan hetkestä. Ilman maitoa kahvin maku on runsas ja suora. Ensisiemaukselta sen terävä hapokkuus herättää aistit, ja paahteisten marjojen karheus kuivattaa jälkensä suuhun pitkäksi aikaa.

Aiemmin join kahvin maidolla. En kuitenkaan nauttinut siitä, vaan se oli lähinnä kuin jokin aikuisuuden vaatima suoritus, jonka tein osittain hampaat irvessä. Kun muutama vuosi sitten jouduin tilanteeseen, jossa kahvi tarjoiltiin mustana, elämäni alkoi hiljalleen muuttua. Rohkaistuin kokeilemaan kerta toisensa jälkeen, oliko kahvi kuitenkin parempaa mustana. Silloin ymmärsin, että kaikki nämä vuodet olinkin inhonnut maidon makua, en kahvin.

En käytä kahvin kanssa sokeria, mutta saatan välillä syödä ohessa jotain pientä makeaa. Ennen otin palan tummaa suklaata, mutta kaakaon hinnan noustua olen halunnut luopua tuosta elämyksestä. Viime aikoina olemme syöneet poistohinnalla myytyjä piparkakkuja, mikä tuo tilanteeseen myös käytännöllisen sävyn.

Kahvin ostan aina tarjouksesta. Lähikaupassa on lähes joka kerta myynnissä alennustarroin varusteltuja pehmenneitä kahvipaketteja. Ostan niitä silloin, kun kotona on tilanne, että kaapissa oleva paketti tulisi avattua lähiaikoina. Mielestäni sillä ei ole niin merkitystä, onko paketti avautunut jo kaupassa vai avataanko se vasta seuraavana päivänä, kerran hinta on kolmen euron luokkaa.

Teehetki

Teen kanssa en ole yhtä säästeliäs, sillä juomme sitä todella paljon. Toisin kuin kahvissa, teen juon jättimäisestä, yli seitsemän desilitran mukista. Siinä on jotain lohdullista, aivan niin kuin lämpimässä halauksessa. Kahteen suureen mukilliseen laitan yhden teepussin, joka kaikkien ohjeistusten vastaisesti riittää tuomaan makuun tarpeeksi syvyyttä. Omaani laitan lisäksi myös yhden sokeripalan, joka pyöristää sopivasti makua ilman, että juoma muuttuu jälkiruoaksi.

Keskipäivällä juon earl greytä, joka usein vie minut lapsuuden makumuistoihin. Yhteen mukilliseen mahtuu loputtomalta tuntuvat kesäpäivät ja äitini turvallinen läsnäolo. Iltapäivisin juon vihreää teetä, johon välillä saatan pudottaa viipaleen sitruunaa. Se ei ole niinkään nautintoainetta, vaan pidän sitä enemmän terveellisenä vaihtoehtona. Iltojeni suosikki on mausteisen makea inkivääri-mangotee, joka viimeistään saa rauhoittumaan yötä vasten. Se on juomista herkullisin ja ikään kuin palkinto päivän saavutuksista.

Teetä olen juonut jo ihan pienestä pitäen. Silloin nokkamukiin kaadettu juoma oli lähinnä maitoa ja sitäkin enemmän sokeria, jota äitini kutsui venäläiseksi teeksi. Muistan sen tuntuneen niin hienolta, melkein jopa eksoottiselta tavalta — ja sitähän se on joskus ollutkin. Nykyään voin jokaisena päivänä olla kiitollinen siitä, että elän ajassa, missä tee ja kahvi kuuluu kaikille tulotasosta riippumatta.

Nestemäiset elämykset

Juhla Mokka –60%	0,17€	/ 0,5l
Pirkka Earl Grey	0,04€	/ 1,5l
Coop Vihreä tee	0,07€	/ 1,5l
Teekanne Rooibos	0,14€	/ 1,5l
Juomat yhteensä	0,42€	/ 5,0l

#arki   #minä   #näkökulma   #laskelma